KANSSAS OY SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
SISÄLTÖ
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
3 RISKINHALLINTA
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
5.1 Palvelutarpeen arviointi
5.2. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
5.2.2 Asiakkaan kohtelu
5.2.3 Asiakkaan osallisuus
5.2.4 Asiakkaan oikeusturva
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
6.2 Ravitsemus
6.3 Hygieniakäytännöt ja terveydenhuolto
6.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
7 ASIAKASTURVALLISUUS
7.1 Henkilöstö ja rekrytoinnin periaatteet
7.2 Toimitilat
7.3 Teknologiset ratkaisut
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
Yksityinen palvelujentuottaja
Nimi: Hannele Hukkanen
Palveluntuottajan Y-tunnus: 3086681-2
Kunnan nimi: Kuopio
Toimintayksikön nimi
Kanssas Oy
Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen
Kuopio
Kellokuja 1, 70460 Kuopio
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Lapsiperhepalvelu, kotiin tehtävää työtä
Toimintayksikön vastaava esimies
Hannele Hukkanen
Puhelin
0401596062
Sähköposti
hannele.hukkanen@kanssas.fi
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta
8.10.2019
Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta
11.11.2019
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
Toiminta-ajatus
Kanssas Oy:n toiminta-ajatus on tuottaa yksityisiä sosiaalialan palveluita lapsiperheille. Palveluita on pääasiallisesti avohuollon palvelut; lastensuojelun- ja sosiaalihuollon mukainen perhetyö, jälkihuolto sekä Lapsiperheiden kotipalvelu. Työ on lyhytkestoista tiivistä tukea perheelle arvioivalla työotteella. Palvelun ostajina toimii kunnat ja yksityiset henkilöt.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Kanssas Oy on pieni yritys, mikä mahdollistaa yksilöllisen perhetyön ja kotipalvelun. Yrityksemme arvoja on asiakkaan yksilöllinen kohtaaminen arvostavasti, tasa-arvoisesti ja kunnioittaen. Yrityksen toimintaperiaatteita ovat asiakkaan kohtaaminen arjessa ja asiakkaan muutoksiin vastaaminen nopeasti. Pyrimme muutoksiin niin, että ne ovat pysyviä ja pitkäaikaisia, me käytämme työssä ratkaisukeskeisiä työotteita ja voimaannuttavia työmenetelmiä.
3 RISKINHALLINTA
Perhetyön tarkoitus on kartoittaa asiakkaan elämän osa-alueet mahdollisimman laajasti perheen kanssa keskustellen ja käyttäen eri menetelmiä. Lapsiperheiden kotipalvelun tarkoitus on olla tukena arjessa yhdessä tehden. Kun työntekijä huomaa kotona riskin, hän tuo ne avoimesti ja perustellen vanhempien tietoon. Tämän jälkeen vanhempien kanssa mietimme, mitä lapsiperheen kodin turvallisuus on tällä hetkellä ja miten sitä voisi parantaa.
Vanhempien on mahdollista antaa palautetta koko työskentelyn ajan työntekijöille ja sosiaalityöntekijälle. Palautteen avulla voimme parantaa yrityksen toimintaa.
Riskinhallinnan työnjako
Perehdytyksessä otetaan huomioon muun muassa tietoturvallisuus, työpaikan ja kodin väliset ajomatkat ja asiakkaiden kotona ympäristön turvallisuus. Työntekijät käyttävät menetelmiä, joilla suurin osa mahdollisista riskeistä on perheen kotona otettu puheeksi. Riskien kartoittamisella voidaan ehkäistä tapaturmia.
Omavalvonnan päivittämiseen otetaan henkilökuntaan mukaan, jotta mahdollisimman moni epäkohta ja riski tullaan ottamaan huomioon. Työntekijän sitoutuneisuutta parantaa se, että voi olla mukana päätöksenteossa. Omavalvontasuunnitelma on yksi osa työn kehittämistä.
– Työskentelyn alussa kotona otetaan turvallisuus puheeksi, väkivalta ja epäasiallinen käytös kaikissa sen muodoissa on kielletty.
– Perhetyössä hyödynnetään paristyöskentelyä tarvittaessa.
– Kotikäynnillä lemmikkieläimet on pidettävä kiinni tai toisessa tilassa.
-Perheiden kanssa työskennellessä pyrimme minimoimaan riskit jo suunnitteluvaiheessa ja huomioimaan turvallisuus myös kodin ulkopuolisilla käynneillä. Kodin ulkopuoliset käynnit voivat olla toimisto asiointeja, lasten kanssa retket ja leikkipuisto yms. käynnit.
– Kotikäynneillä otetaan puheeksi kaikki terveyttä heikentävät/vaarantavat tekijät kuten hygienia ja kodin palo- ja muu turvallisuus.
Riskien tunnistaminen, käsitteleminen ja dokumentointi
Henkilökunta tuo esille mahdolliset epäkohdat perheessä välittömästi asiasta puhuen ja kirjaamalla tapahtuman jälkeen, jotta asia ja tapahtumat ovat tuoreessa muistissa. Jos riskintilanne koskee asiakasperheessä tapahtunutta tilannetta, asia käsitellään perheessä ja sosiaalityöntekijän kanssa. Jos riskitilanne ei liity asiakasperheessä tapahtuneisiin asioihin, välittömästi soittamalla Hannele Hukkaselle, joka vastaa tällä hetkellä turvallisuus asioista.
Täytetään riskienhallinta kyselylomake. Dokumentoidaan omalle sivulle nappula tietojärjestelmään ja käsitellään välittömästi tapahtuneen jälkeen. Vähältä piti tilanteet ja havaitut riskit käydään yrityksen henkilökunnan kanssa läpi ja yhdessä mietitään, voidaanko tapahtumia jatkossa välttää tai ennaltaehkäistä. Samalla on mahdollista päivittää omavalvontasuunnitelmaa. (p.8.5.2023)
Korjaavat toimenpiteet
Yksikössä reagoidaan epäkohtiin ja pyritään korjaamaan ne välittömästi. Yhdessä työntekijöiden kanssa mietitään ennaltaehkäisevät ja korvaavat toimenpiteet. Asiat käydään läpi tarvittaessa kolmannen osapuolen kanssa.
Muutoksista tiedottaminen
Muutoksista työssä ilmoitetaan sähköpostilla tai soittamalla yhteistyötahoille ja työntekijöille henkilökohtaisesti.
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Hannele Hukkanen, yrittäjä
Omavalvontasuunnitelma päivitetään välittömästi, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia, viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutoksesta. Päivityksestä on vastuussa yrittäjä. Riskejä käydään läpi kolmen kuukauden välein, joten suunnitelmaa voidaan tarkastella ja päivittää kahden kuukauden välein. (p.8.5.2023)
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Omavalvontasuunnitelma on yrityksen vuokraamassa tilassa tallennettuna työtietokoneelle, jotta sen voi asiakas nähdä pyydettäessä. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä julkisena kanssas.fi nettisivuilla (p.8.5.2023)
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
5.1 Palvelutarpeen arviointi
Asiakkaan palveluntarpeen arviointia tehdään koko ajan työskentelyn aikana. Työskentelyn edetessä voi tulla uusia haasteita ja näkökulmia, jonka vuoksi osa palvelun tarpeestakin tulee vasta myöhemmin esille. Tarvetta arvioidaan asiakkaan oman kokemuksen, työntekijän, sosiaalityöntekijän ja muiden viranomaisten näkökulmasta. Toimintakyky eri osa-alueilla selviää asioista keskustelemalla koko perheen ja verkostojen kuten päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon kanssa. Palveluntarpeen arvioinnissa on keskeisessä roolissa keskustelut asiakkaan asioista avoimesti. Työskennellessä verkostoa kartoitetaan, jotta mahdolliset läheiset ja omaiset voivat olla tukena muutosprosessissa.
Työskentelyn aikana selvitetään toimintakyvyn fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset vahvuudet ja haasteet sekä ympäristö ym. tekijät jotka toimintakykyyn vaikuttavat. Mikäli työskentelyn tavoitteet näyttävät muuttuvan työskentelyn aikana ollaan asiasta yhteydessä prosessista vastaavaan sosiaalityöntekijään ja kerrotaan havainnot joita perheen kanssa on tehty.
5.2. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
Sosiaalityöntekijä tekee asiakassuunnitelman ja ohjaaja tekee perhetyön työskentelysuunnitelman, johon otetaan allekirjoitus ja arkistoidaan viideksi vuodeksi. Asiakassuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja sovitusti yhteisessä tapaamisessa. Tuolloin päivitetään myös työskentelysuunnitelma. Perhetyöstä tehdään työskentelystä kuukausittainen kooste, joka käydään asiakkaan kanssa läpi ja verrataan sen hetkistä tilannetta lähtötilanteeseen missä asioissa on menty eteenpäin ja missä asioissa on vielä kehitettävää. Asiakas on alusta asti mukana arvioimassa omaa kehittymistä ja muutosprosessia. Kanssas Oy varmistaa hyvällä perehdytyksellä ja työskentelyn arvioinnilla, että työskentely on alusta loppuun tavoitteellista.
Lapsiperheiden kotipalvelussa työskentelysuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Työskentely asiakkaan kanssa on alusta asti tavoitteisiin tähtäävää ja avointa kaikkien osapuolten kanssa. Työntekijä ja perhe käyvät suunnitelman yhdessä läpi. Näin varmistetaan, että kaikki tuntevat työskentelysuunnitelman ja toimivat sen mukaisesti.
5.2.2 Asiakkaan kohtelu
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Työskennellessä kunnioitetaan ja vahvistetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tuetaan häntä itsenäiseen elämään ja arkeen lasten kanssa. Asiakas on läsnä palavereissa ja tietoinen tavoitteista. Asiakas osallistuu työskentelysuunnitelman/asiakassuunnitelman laatimiseen, arviontiin, toteutumiseen ja pyrkii omalta osalta kehittämään toimintaansa tavoitteiden saavuttamiseksi.
Itsemääräämisoikeuksista tiedotetaan ja keskustellaan heti työskentelyn alussa asiakkaan kanssa. Kerrotaan kirjaamiskäytänteistä, salassapitovelvollisuudesta, lastensuojelulaista ja yleisistä toimintaperiaatteista. Asiakkaalle kerrotaan hänen oikeuksistaan mutta myös velvollisuuksista. Lasten näkökulmaa ja kokemusta tuodaan esille työskentelyn aikana. Lapsille kerrotaan ikätasoisesti työskentelyprosessista ja tavoitteista, joita perheen kanssa yhdessä pohdimme.
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt
Asiakkaat ovat avohuollon asiakkaita ja rajaamista ei käytetä keinona. Ainoastaan pienen lapsen rauhoittamisessa ollaan vanhemman kanssa apuna vanhemman sitä pyytäessä, kun lapsi on vaaraksi itselleen. Vanhempi rajoittaa lapsia kasvatuksellisia keinoja käyttäen. Näitä ovat selkeät syy-seuraussuhteen mukaiset koko perheen kanssa sovitut perheen säännöt. Esimerkiksi puhelinparkki yöksi jotta turvataan lapsen riittävä uni.
Asiakkaan asiallinen kohtelu
Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelu perustuu ostosopimukseen ja silloin asiakas tekee muistutuksen viranomaiselle. Työskennellessä kiinnitetään huomiota ja reagoidaan epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Jos havaitaan epäasiallista kohtelua, se otetaan välittömästi puheeksi työntekijän, asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Työntekijöille on laadittu ohjeistus työntekijään kohdistuvasta asiakkaan epäasiallisesta toiminnasta.
5.2.3 Asiakkaan osallisuus
Asiakas osallistuu palautteen antamisen avulla toiminnan kehittämiseen. Palautetta kerätään työskentelyn aikana suullisesti ja työskentelyn loppuessa kirjallisesti palautelomakkeen kautta. Asiakkaan on myös mahdollista antaa palautetta verkkosivun palauteosio kautta koko työskentelyn ajan. Palautteen avulla on mahdollista kehittää toimintaa. Palautetta otetaan vastaan myös muilta henkilöiltä, jotka osallistuivat työskentelyyn, esimerkiksi verkosto ynnä muissa palavereissa.
5.2.4 Asiakkaan oikeusturva
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta kohdellaan hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen.
Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutuksen vastaanottaa Hannele Hukkanen ja prosessista vastaava työntekijä. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. Tavoitteena käsittelyajalle on kaksi viikkoa.
Asiakasta tiedotetaan työskentelyn alussa hänen oikeusturvastaan ja kerrotaan sosiaaliasiamiehestä.
Sosiaaliasiamiehenä Kuopiossa työskentelee Antero Nissinen
puh. 044 718 3308, puhelinajat ma – to klo 9 – 11.30, sosiaaliasiamies(at)kuopio.fi
Kuluttavaneuvonnan yhteystiedot: puh. 029 505 3050
Kuluttajaneuvonta palvelee puhelimitse arkisin klo 9–15.
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
Työskentelyn tarkoitus on edistää fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista hyvinvointia koko perheen osalta. Työskentelyyn kuuluu oleellisena; Säännöllisen päivärytmin luominen, liikunnan lisääminen, terveydenhuollon asiakkuuden saaminen, verkostojen kartoittaminen ja lisääminen, harrastusten mahdollistaminen ja etsiminen, ryhmien ja vertaistuen tarjoaminen sekä asiakkaan tietoisuuden lisääminen alan toimijoista ja ymmärrystä omista toimintatavoista.
Lasten päivittäinen liikunta ja erityislasten huomioon otto on päivittäistä työskentelyä ja tavoitteellista työskentelyä. Työntekijä mallintaa ja keskustelee vanhempien ja lasten kanssa ikätasoisesti terveyshyödyistä mitä säännöllinen ja tasainen arki merkitsee hyvinvoinnille. Työskentelyn aikana keskustellaan tavoitteista ja niiden merkityksestä asiakkaan kanssa ja yhteenvedon näkökulmasta. Yhteenveto tehdään sovitusti joko kuukauden tai kahden kuukauden välein asiakkaan kanssa yhteistyössä.
6.2 Ravitsemus
Perheessä käynnit ovat useasti viikossa ja työntekijän on mahdollista antaa tietoa terveellisistä ruoista, opastaa ruoanlaitossa ja mahdollisesti saada ravitsemusterapeutti mukaan kotikäynnille jos sille on tarvetta. Ohjataan mahdollisiin kolmannen sektorin auttajien ja asiantuntijoiden piiriin.
6.3 Hygieniakäytännöt ja terveydenhuolto
Työskentely on perheen kotona. Työntekijän on mahdollista opastaa siivouksessa, pyykinpesussa ja yhdessä asiakkaan kanssa tehdä perheelle toimiva viikkosiivoussuunnitelma, jossa lapset osallistetaan ikätasoisesti yhdessä tekemiseen.
Työntekijöillä on laukussa käsidesi, jota käytetään aina asiakkaalle mennessä ja tullessa ennen siirtymistä seuraavaan paikkaan. Työntekijöillä on pieni ensiapupaketti mukanaan, joka sisältää laastareita, palovammalaastareita ja sideharsoa. Työntekijät ottavat työssään huomioon tartuntatauteihin liittyvät riskit. Asiakkaan luo ei mennä, kun perheenjäsenistä joku on kipeänä tartunnan välttämiseksi.
Asiakkaan henkilökohtaisessa hygieniassa on mahdollista käyttää apuna terveydenhuollon toimijoita asiantuntijoina perheessä. Hammashygienisti on mahdollista ottaa kotikäynneille mukaan, jos sille nähdään tarvetta. Terveydenhuollon ajanvarauksissa ollaan tukena, jotta asiat tulevat hoidettua.
Jos perheessä tapahtuu jotain, mikä vaatii kiireellistä sairaanhoitoa, on soitettava hätänumeroon.
6.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Asiakkaat voivat tarvita palvelukokonaisuudesta muita palveluita. Yhteistyö päiväkodin, koulun, terveydenhuollon ja muiden toimijoiden kanssa käy puhelimitse, sähköpostilla tai verkostopalavereissa. Pääpaino yhteistyössä tapahtuu avoimesti asiakkaan kanssa yhteistyössä. Asiakkaalla on mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa ja kertomassa omasta kokemuksestaan, kun tietoa jaetaan eri toimijoille.
7 ASIAKASTURVALLISUUS
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Työ on asiakkaan kotona tehtävää työtä, asiakasta voi ohjata ja neuvoa esimerkiksi paloturvallisuudessa. Palokunnalla on avoimia ovia jonne perheen voi ohjata tai lähteä yhdessä käymään. Siellä perhe ja lapset voivat tutustua ikätasoisesti kodin turvallisuuteen.
7.1 Henkilöstö ja rekrytoinnin periaatteet
Henkilöstövarojen riittävyys varmistetaan sillä, että suunnitellaan tarkkaan perheiden ja asiakastuntien määrä.
Jos yrittäjä sairastuu, voi yrityksen työntekijä hoitaa hänen työtehtäviään tarpeen vaatiessa. Siinä tapauksessa, että työntekijä sairastuu voi yrittäjä, tai toinen työntekijä käydä tekemässä kotikäynnin sairastapauksen vuoksi.
Rekrytoinneista kerrotaan ajoissa henkilökunnalle ja keskustellaan avoimesti yrityksen tarpeista palkata henkilökuntaa.
Työkokemus alalta ja perhetyöstä katsotaan eduksi. Rikosrekisteriote pyydetään, koronatodistus ja koulutus tarkistetaan.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen.
Ilmoituksen vastaanottanut yrittäjä käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle.
Yrittäjä perehdyttää uudet työntekijät ja käy läpi omavalvontasuunnitelman, kirjaamiskäytänteet, tarvittavat ohjelmat ja menetelmät. Työhön perehdyttämiseen kuuluu, että yrittäjä käy kotikäynneillä perehtyjän kanssa. Yrityksellä on perehtyjän lista, joka käydään läpi perehtyjän ja perehdyttäjän kanssa. Henkilökunnan velvollisuus ilmoittaa epäkohdista käydään jo perehtymisvaiheessa läpi. Katso tarkempi kuvaus riskien hallinnasta. Täydennyskoulutus järjestetään työntekijän kanssa tarkkaan pohtien. Jokaisella työntekijällä on omat vahvuus alueensa, työnantajan kanssa sovitaan missä asioissa työntekijä tarvitsee täydennyskoulutusta ja missä asioissa hän haluaa ja on motivoitunut kehittymään. Koulutus on järjestettävä ostoina.
7.2 Toimitilat
Yrityksellä on vuokrattu työtila, jota voi työntekijät vapaasti käyttävät. Työhuoneessa säilytetään asiakasdokumentit lukitussa kaapissa. Itse työ tehdään asiakkaan kotona.
Työhuoneen siisteydestä ja siivouksesta vastaa koko tiimi.
7.3 Teknologiset ratkaisut
Yrityksellä ei ole tarvetta laittaa hälytys- tai kameravalvontaa. Yrityksen it-infrastruktuuri on ostettu Frendyltä. Frendy toimittaa tarvittaessa halukkaalle kattavan tietoturvaselosteen, miten IT asiat ja turvallisuus on ratkaistu ja otettu huomioon.
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY
Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.
Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Rekisterinpitäjä on velvollinen lähettämään prosessista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kirjaukset ja työskentelyn päätyttyä poistamaan asiakastiedot. Tietoja voidaan luovuttaa asiakkaalle sosiaalityöntekijän kautta.
Asiakasta informoidaan heti työskentelyn alussa tietojärjestelmästä ja käytänteistä. Jotta työskentely on avointa ja luotettavaa kirjauksia tehdään myös asiakkaan kotona asiakkaan kanssa yhteistyössä.
Yksikkö käyttää valtakunnallisesti tunnettua Nappula tietojärjestelmää asiakasrekisterinä. ATK infrastruktuuri on ostettu Frendyltä, mikä takaa turvallisen koneiden ja sähköpostin käytön. Harjoittelijoiden ja henkilöstön osaaminen varmistetaan sillä, kaikille pidetään samanlainen perehdytys. henkilöstön osaaminen on työkokemuksen ja hyvän perehdytyksen turvaamaa. Perehdytyksessä käydään läpi tietoturva-asiat ja salassapitovelvollisuus.
Asiakkaan kanssa käydään tietosuoja-asiat ja salassapitoasiat läpi ensimmäisellä käyntikerralla.
Tietosuojavastaava on Hannele Hukkanen
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Palautteen avulla saadut kehittämiskohteet korjataan välittömästi ja niihin suhtaudutaan vakavasti ja ammattitaitoisesti. Omavalvontasuunnitelmaa kehitetään tiiviisti aina kun epäkohtia, kehittämisehdotuksia tai muutoksia tulee enemmän esille. 8.5.2023
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön johtaja.
8.5.2023 Kuopio Hannele Hukkanen